20. lokakuuta 2017

Oympia – uskossani autuas!

Kimmo Suomi
Suomella pyyhkii urheilussa hyvin. Olympiakomitean nimeämisporukka on valintansa tehnyt. Vaikka kyse on ehdotuksesta Olympiakomitea-yhdistyksen vuosikokoukselle, niin... pulinat pois!

Uskon ikääntyneiden liikunnan nyt merkittävästi paranevan, kun olympiakomitean puheenjohtajaksi tulee Eläkeyhtiö-Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio. Uskon tähän siksi, että Ritakallion taustayhteisön – Suunnistusliiton – laji ei ole olympialaji ainakaan ennen vuotta 2024, jolloin vietän 70-vuotispäiviäni ellen ole jo autuas.

Varapuheenjohtajiksi esitetään entisiä eli kaunotanssiluistelija Susanna Rahkamoa ja olympiapainija Jukka Rauhalaa. Pidän muuten Jukka Rauhalaa ylivoimaisesti pätevimpänä Olympiakomitean johdossa kaikilla mittareilla mitattuna. Niistä tärkein on, että Jukka on syntynyt Muuramessa eli hänellä on päätösymmärrystä myös kehäkolmosen ulkopuolelle.

Uskon aikuisten eniten harrastaman liikunnan eli kävelyn aseman kunnonkohottajana paranevan, kun Olympiakomitean hallituksen jäseneksi esitetään ex-kävelijä Sari Essayah (KOK, Kansainvälinen Olympiakomitea). Uskon Olympiakomitean panostavan merkittävästi myös ulkoiluun ja Lapin matkailuun, kun Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlssonia esitetään OK:n hallitukseen, vaikka Latu ei ole Suomen Olympiakomitea ry:n jäsenjärjestö.

Uskon voimistelun palaavan suomalaisten arkipäivään, kun Voimisteluliiton puheenjohtaja Anne Vierelää esitetään hallitukseen. Uskon jääkiekon entisestään voimistuvan suomalaisen urheilun ainoana ammattilaisjoukkuelajina, kun Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurmista esitettään hallitukseen.

Uskon metsätaipaleiden takana olevien urheiluopistojen valtionapujen kasvavan voimakkaasti ja liikunnan 2. asteen ammattikoulujen kehittyvän, kun Pajulahden urheiluopiston rehtoria ja toimitusjohtaja Lasse Mikkelssonia esitetään hallitukseen. Nykyurheilijathan harjoittelisivat mielellään siellä, missä opiskelu- ja työpaikatkin ovat eli kaupunkitaajamien harjoittelukeskusakatemioissa.

Itsekin koripallon parissa kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla puuhailleena uskon ja toivon Koripalloliiton puheenjohtaja Antti Zittingin parantavan koriksen asemaa niin, että Koripalloliitto saa velkansa maksettua. Velkaa jouduttiin ottamaan arvokisapaikkojen ostamiseen.

Uskon Olympiakomitean panostavan valtavasti lasten ja nuorten liikuntaan sekä liikuntatieteiden edistämiseen, kun Jyväskylän yliopiston lasten liikuntakasvatuksen dosentti Arja Sääkslahtea esitetään hallituksen naispaikalle, joita pitää olla vähintään kolmannes. Kuten myös miehiä? Miksi ei fifty fifty tai 40/40, kuten laissa naisten ja miesten tasa-arvosta sanotaan. Tasa-arvolakia ei OK:ssa tarvitsekaan noudattaa?

Onneksi mukaan on otettu myös pari olympiakomitean varsinaisen leipälajin eli kansainvälisen huippu-urheilun asiantuntijaa; nurmikenttäreijittäjä Olli-Pekka Karjalainen ja vastatuulipurjehtija, kansanedustaja Sari Multala (KOK, onko Kansainvälinen olympiakomitea?). Onneksi saatiin läpi edes pari huippu-urheilun edustajaa, mutta niin on huippu-urheilumenestys levännyt tähänkin saakka huippu-urheilijoiden harteilla – nimenomaan levännyt viime aikoina. Onneksi KOK eli Kansainvälinen Olympiakomitea ei vienyt ihan kaikkia paikkoja OK:n hallituksessa.

Uskon voivani antaa tällaiselle porukalle täyden tukeni ja TUL:n äänen, kun 26.11. kokoonnumme Suomen Olympiakomitea ry:n vuosikokoukseen Lahteen ellei TUL:n hallitus muuta päätä. Minun pitäisi olla TUL:n seurapäivillä Kotkassa samaan aikaan, mutta uskon hybridiautoni Priuksen kulkevan kovaa Kotkan ja Lahden välillä urheilun superviikonlopuksi nimettynä ajankohtana.

Kirjoittaja on TUL:n puheenjohtaja

Katselukerrat (5092)/Kommentit (0)

Tunnisteet:

7. marraskuuta 2016/Kolumnit

Jätä kommentti

Nimi:
Sähköposti:
Kommentti:
Lisää kommentti

Get Aggregated RSS

 


Luetuimmat kolumnit