24. elokuuta 2017

Ajattelenko, mitä sanon - sanonko, mitä ajattelen?

Kun ihminen sanoo tai kirjoittaa selvästi rasistisen tai homofobisen mielipiteensä, selittää häntä tätä jälkikäteen ”huonolla vitsillä”. Toisen suositun selityksen mukaan ”en ajatellut”.

Niinpä.

Julkisuudessa ennenkin viihtynyt (ja todennäköisesti siellä jatkossakin viihtyvä) Anssi Valavuori twiittasi Lidlin maitokampanjaan viitaten: ”nyt on taas joku puuterikuorrutettu glitteri-rimppakinttuhintti vetänyt maidot väärään reikään. Enkä tarkoita nenää.” Pitkästä aikaa räikein rimanalitus liikuntaan ja urheiluun liittyvissä ulostuloissa.

Tahti vain parani ja Valavuoren älykkyysosamäärä nousi. Häneltä kysyttiin, että edustaako twiitti työnantajan Espoo Unitedin ajattelua. Valavuoren vastaus tihkui homofobiaa: ”Kyllä. Meille ei homoja palkata.”

Järkevä ja inhimillinen ihminen ei osta valavuorien selityksiä huonosta huumorista. Ei enää. Sen verran usein etenkin urheilupiireissä on kuultu ja luettu vastaavanlaisista heitoista. Kaikille luulisi jo olevan selvää hyvän ja huonon maun raja. Raja, jonka ylittäminen ei koskaan ole suotavaa. 

On naivia ajatella suomalaisen urheilun olevan dopingista vapaata aluetta ja yhtä naivia on ajatella, ettei suomalaisessa urheilussa enää esiinny homofobiaa.

Aleksi Valavuori on sen verran nuori touhupää, ettei hän ilmeisestikään tunne Simo Salmisen laulua, jossa todetaan ”taitas olla parempi vähän ajatella enste”. Mikä ihme siinä onkin, ettei kirjoitettua tekstiä pysty kahteen tai kolmeenkin kertaan miettimään ennen julkaisemista?

Yksi vastaus voi olla, että kirjoittaja ehkä sittenkin ajattelee kirjoittamansa lailla ja nyt hänet yllätettiin ”housut kintuissa”. Ajattelenko, mitä sanon vai sanonko, mitä ajattelen?

Urheilupomo Valavuoren kirjoitukset ovat yksi surullinen lisä monen suomalaisen edelleenkin tuntemaan homofobiaan ja avoimeen rasistisuuteen. Valavuori edustaa kommenteillaan ajattelu- ja suhtautumistapaa sekä pelkoa, joita ei vuonna 2016 Suomessa enää luulisi esiintyvän. Surullisuutta lisää se, ettei Valavuori ole ollut tavallinen seuratyöntekijä tai vapaaehtoinen seura-aktiivi, vaan tuossa vaiheessa vielä ison seuran näkyvällä paikalla työskennellyt urheilupomo.

Valavuorelle potkut takapuoleen antanut Espoo United kiteyttää omassa lausunnossaan sen, kuinka urheiluseuran, yhteiskunnan ja jokaisen ihmisen pitäisi ajatella. ”Näihin olosuhteisiin kuuluu myös turvallinen yhteisö, jossa nuori urheilija saa olla oma itsensä. Myös seuran työntekijät ovat osa tätä yhteisöä”. Myös Koripalloliiton päätökset ovat linjassa muiden urheilujärjestöjen päätösten kanssa.

Mitä näkyvämpi hahmo, sen suurempaa vahinkoa hän aiheuttaa mielipiteillään. Anteeksi on myös pyytänyt ja huonoa sanavalintaansa pahoitellut kokoomuksen kansanedustaja, Valtion liikuntaneuvoston jäsen ja Suomen Jääkiekkoilijat ry:n puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo. Tämän näkyvällä paikalla olevan poliitikon mielestä homojen ammattilaisurheilijoiden ei kannata tulla kaapista ulos, jotta joukkueen yhtenäisyys ei kärsi.

Ja aivan oikein. Tämäkin filosofi pyysi anteeksi ja selitti, ettei ollut lausunnollaan näin tarkoittanut. Kuinka vaikeata on kansanedustajan puhua ymmärrettävästi ja tuoda ajatuksensa selkeästi esille? Ajattelenko, mitä sanon vai sanonko, mitä ajattelen?

Wallinheimon lausunnon yhteydessä on hyvä muistaa, että hän allekirjoitti lakialoitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta. 

 

 

Katselukerrat (4888)/Kommentit (0)

Tunnisteet:

27. lokakuuta 2016/Päätoimittajalta

Jätä kommentti

Nimi:
Sähköposti:
Kommentti:
Lisää kommentti
 


TUL Uutisviesti

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat kerran kuussa ajankohtaista infoa TUL:n tapahtumista.

Luetuimmat jutut