21. syyskuuta 2017

Liikunnan lasikattoon on yhä pitkä matka

Meille TUL:ssä työskenteleville oli itsestään selvyys, että TUL näkyy ja kuuluu myös tänä vuonna Pride-kulkueessa. Helsinki Pride -viikko huipentuu lauantaina järjestettävään kulkueeseen ja Puistojuhlaan. Viime vuonna kulkueeseen osallistui yli 25 000 ihmistä.

Suomen työväestö ja työväenliike joutuivat taistelemaan pitkään saavuttaakseen viiden päivän ja 40 tunnin työviikon, oikeat kesä- ja talvilomat, paremman palkan ja parannuksia sosiaaliturvaan. Tosin nyt tätä kaikkea ollaan Juha Sipilän keskusta-oikeistohallituksen toimesta viemässä takaisin 1900-luvun alkuvuosikymmeniin.

Jos voivatkin työntekijät, työväenpuolueet ja ay-liike puhua saavutetuista tuloksista, joudutaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa käyttämään sanaa ”toivon”.  Edelleenkin liikuntamaailman puhekielessä kaikuvat termit homo ja lesbo. Näkyvää ja näkymätöntä halveksuntaa esiintyy edelleen. 

Jos naiset ovat onnistuneet murtamaan liikunnan lasikattoa, on seksuaalivähemmistöillä vielä pitkä matka kattoon.

Suomessa on yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki sekä uusi liikuntalaki. Vaikka Timo Soinin mielestä poliitikko saa valehdella vaalien alla, on kaikkien ihmisten kuitenkin noudatettava lakeja. Nyt vain on niin, että liikunnassa näiden lakien noudattaminen näyttää olevan pelkkää sanahelinää.

Kukaan itseään järkevänä pitävä valmentaja, joukkueenjohtaja, puheenjohtaja tai urheilija ei tietystikään myönnä potevansa ”homokammoa” tai tuntevansa pelkoa seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Taustalla nämä ihmisyyttä raskaasti loukkaavat asenteet kuitenkin elävät edelleen vahvoina. Ja syvällä. Kielteiset asenteet eivät voi olla vaikuttamatta seuratoiminnan arkeen.

Vuonna 2016 demokraattisessa yhteiskunnassa nimeltä Suomi näin ei saisi olla. Kaikkien yhdenvertainen ja tasa-arvoinen mahdollisuus liikkua ja urheilla pitää olla tunnustettu oikeus. Sen pitää olla asia, josta ei keskustella enää Suomessa.

Liikuntatieteellisen Seuran tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen kartoitti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä liikuntakulttuurissa. Selvitys osoittaa, että tarvitaan selkeitä tavoitteita, konkreettisia tekoja, systemaattista seurantaa ja uusia osallistamisen tapoja. Pyykkösen mukaan liikuntajärjestelmä toimii ensisijaisesti enemmistön ehdoilla.

Viime vuonna hyväksyttyyn liikuntalakiin on kirjoitettu selkeästi, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat kaiken avustettavan liikuntatoiminnan lähtökohta. Koska okm:n avustukset myönnetään liitoille ja järjestöille, on tästä kauniista lainkirjauksesta hirmuisen pitkä matka seurojen pukukoppeihin, harjoituksiin, pelimatkoille ja kokouksiin. Ennen kaikkea korvien väliin matkaa riittää.

Jos lajit haluaisivat oikeasti lähteä poistamaan seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa näkyvää ja näkymätöntä syrjintää sekä loukkaava kohtelua, lähtisivät ne samalle tielle ministeriön kanssa. Liittojen olisi vaadittava seuroilta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja jos sitä ei tehdä, niin sanktioita seuraa.

TUL ensimmäisenä urheilujärjestönä laati jo vuonna 2010 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman. Me siis laadimme kyseisen asiakirjan, ennen kuin ministeriö sitä edellytti ehtona valtionavun hakemiselle.

Suomessa seksuaalivähemmistöjen asioita ajaa lähinnä Seta. TUL oli ensimmäinen Setan yhteisöjäsenyyttä hakenut liikunta- ja urheilujärjestö.

 

Katselukerrat (5515)/Kommentit (0)

Tunnisteet:

29. kesäkuuta 2016/Päätoimittajalta

Jätä kommentti

Nimi:
Sähköposti:
Kommentti:
Lisää kommentti
 


TUL Uutisviesti

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeen tilaajana saat kerran kuussa ajankohtaista infoa TUL:n tapahtumista.

Luetuimmat jutut